Kauan sitten 1500 -
luvulla
Pirilä,
Kauppila, Saarenkylä
Lapuan
vanhan asutuksen aluejako oli pitkään jäsentymätön ja kyläkäsitteetkin
olivat hyvin epämääräisiä. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuoden 1563
manttaaliluettelo, jossa luetellaan ensin Lapualla (Labå) 18 taloa
pitkin Lapuanjoen etelä- ja Nurmonjoen länsirantaa alkaen Hantulasta ja
sen naapuritalosta päätyen Nurmon Latikkaan. Nurmosta (Jurmo) mainitaan
yksi ja Ilmajoelta pari taloa. Joutskoskelta (Joudzikoski) 20 taloa
alkaen Koskelasta ja jatkuen pitkin Nurmonjoen itärantaa sekä
Lapuanjoen etelärantaa Haapakoskelle. Vaikka Nurmon- ja Lapuanjoen
taloja luetellaan, ei Alanurmo-nimisestä kylästä välttämättä ole
luettelossa halaistua sanaa.
Mutta
vuodesta 1575 maakirja alkaa käyttämään Alanurmo-nimitystä (Nurmon
sijaan). Maakirjoja pitemmälle Lapuan kyläjako viedään
kymmenysluetteloissa 1570-luvulla. Niissä mainitaan Lapualta yhdeksän
eri kylää, (jos mukaan luetaan Kauhajärven ja Nurmon heikko asutus)
Alanurmo näiden mukana.
Vuodesta
1577 eteenpäin Alanurmosta käytettiin jonkin aikaa Pirilän nimeä.
Pirilä, Kauppila ja Saaren- eli Hemminginkylä sijaitsivat Nurmonjoen
yläjuoksulta joen molemmin puolin kohti Lapuan keskustaa. Saarenkylä
sijaitsi osin myös Lapuanjokivarressa.
Pirilä,
Kauppila ja Saarenkyä sisälsivät kukin omat taloryhmänsä ja niissä
asustivat Lapuan asutuksessa keskeisiä valtasukuja. Pirilä sijaitsi
ylimpänä jokivarressa Nurmosta päin katsoen. Vuonna 1547 Pirilässä oli
7 kruununveroa maksavaa isäntää, mutta kulmakuntaa ei todennäköisesti
vielä tuolloin kutsuttu Piriläksi. Suvun vahvasta edustuksesta
huolimatta heillä ei liene ollut vielä kylän nimittämiseen vaadittavaa
ylivoimaa. Pirien naapureina vaikutti myös kolme Ulvista, jotka olivat
asettuneet Kaaran ja Ulvilan tienoille Nurmonjoen itärannalle.
Pirien
asumat osoittautuivat ajan mittaan Ulveja elinvoimaisemmiksi,
yritteliäitä ja vauraita talollisia kun olivat. Tästä syystä kylän
nimittäminen heidän mukaansa käy ymmärrettäväksi
Kauppila
oli seuraava asutusryhmittymä keskustan suuntaan tultaessa. Siihen
kuuluivat Nurmonjoen länsipuolelta Keisala, Marttala ja tuntematon,
autioitunut talo. Joen Itäpuolelta kuuluivat Kauppila, Nisula, Pienoila
ja joskus myös Siirilä, joka tosin useinmiten luettiin Saarenkylään.
Kauppien laaja suku piti hallussaan neljää taloa joen itäpuolella.
Länsirannalla olleeseen Keisalan ja Marttalan ryhmään kuulunut
autiotalo on kuulunut Juho Kaupin Helga-leskelle. Samainen leski on
maakirjoissa merkitty myös Siirilän haltijaksi. Kauppilan
"asuntoalueen" voidaan katsoa kuuluvan vielä nykyiseen Alanurmoon.
Myös
Saarenkylästä ainakin osa lukeutuu Alanurmoon. Kylään kuului pysyvästi
seitsemän taloa 1570- ja 1580- luvuilla. 1652 Krekolana ja myöhemmin
Alasaarena tunnettu paikka, Saari eli Ylisaari, Ilkka, Hemminki, joka
1600- luvulla muuttui Leskeläksi, toinen Hemminki (vuodesta 1603
Sauru), Kattilus, myöhemmin Kattelus ja Pernaa (1500- luvulla nimi on
ollut Pernu, Pernula).
Viereiseeen karttaan on merkitty Lapuan vanhoja
kylännimiä. Kuvassa näkyvät myös Nurmonjokivarren Pirilä ja Kauppila,
mutta Saarenkylää karttaan ei ole merkitty. Kuva on retusoitu Aune
Lappalaisen puhtaaksipiirtämästä kartasta.
Alanurmon talojen
merkkejä: Klemettilä 1663, Yliselä 1663, Ulvinen 1635, Kaara 1757.
Lähde: Lapuan
historia I
- Heikki J. Kortesoja:
- Alanurmon
Tynjälä on vanha talo
Nurmonjoen varrelta
Yli-Muilun pellosta on löydetty useita rautakautisia keihäänkärkiä,
viimeksi yksi 1990-luvun vaihteessa. Ne lienevät ajalta n. 550-800 jkr
ja ovat merkkejä ihmisten liikkumisesta seudulla, mutta pysyvää
asutusta täällä ei vielä silloin ollut.
Ei tunneta eikä
tiedetä, koska Lapuan ensimmäiset asukkaat tulivat ja missä he
majailivat. Kuitenkin jo Koskimies mainitsee ensimmäisessä Lapuan
historiassaan vanhojen asutustarinoiden sisältämän tiedon, jonka mukaan
Alanurmon Tynjälä olisi paikkakunnan vanhimpia taloja. Lehtinen on
uudemmassa historiassaan voinut verotustietojen perusteella hahmotella
Tynjälän ensimmäisiksi isänniksi Pentti Antinpoika Pirin 1549 - 54 ja
Tynius Heikinpoika 1556 - 84. Itse talokin lienee saanut nimensä
jälkimmäisen isännän mukaan.
Toisen isännän
poika, Pentti Tyniuksenpoika Piri, perusti v. 1582 Vuohiluomalle,
nykyiseen Alahärmään huomattavan uudistilan saamansa perinnön turvin.
Kun varallisuutta ei ole voitu hankkia kovin lyhyessä ajassa, niin
tämäkin osoittaa kantatalon pitkää ikää. Pentti Piri oli eräs
Nuijasodan organisoijista ja kävi jopa Ruotsisa Kaarle herttuan
puheilla. Lopulta hänet mestattiinkin yhdessä muiden päälliköiden
kanssa v. 1597 Kontsan saarella Kyrön kirkon edustalla. Pirin suvun
merkitystä osoittaa myös se, että kymmenysluettelossa käytetään koko
Alanurmsta v. 1577 lähtien jonkin aikaa nimeä Pirilä. Kyseinen nimi ei
kuitenkaan jäänyt pysyvään käyttöön.
Tässä yhteydessä on
syytä kiinnittää huomiota ruotsalaisen piispan Olaus Magnuksen v. 1539
Venetsiassa julkaisemaan "Carta Marinana" tunnettuun karttaan. Sen ajan
kartta täältä pohjan perukoilta on tietenkin hyvin puutteellinen ja
monilta osin täysin virheellinen. Se on kuitenkin ensimmäinen kartta,
jossa on merkittävä määrä nimiä. Näiden joukossa mainitaan Korsholman
korkeudella sisämaassa nimi "Biri". Kun Lapuan historian kirjoittajalta
Erkki Lehtiseltä kysyttiin, voisiko kyseinen nimi todella viitata
Alanurmon Piriin, niin hän arveli, että se ei liene mahdollista. Mitä
tämä karttamerkintä sitten mahtaa tarkoittaakin, niin sitä ei enää
pystytä selvittämään.
Pirien
sukutauluja voi katsella alla olevasta linkistä (taulut 26 - 29). www.sukujutut.fi/asiakas/pihlajam/aa.htm
- Esipolvikaavio,
jossa ovat mukana myös Pentti Tyniuksenpoka Piri ja Tynius Heikinpoika
Piri, Tynjälä.
Ja
1960 - luvulla
Jäähyväiset
suomalaiselle hevoselle
Kuva
on Vierulan sisarusten hevosesta vuodelta 1961. Tamma täytti tuolloin
31 vuotta. Se oli silloin vielä hyvässä kunnossa ja
eläinlääkärikin totesi sen hampaiden olleen täydessä
purentakunnossa. 1930 syntynyt hevonen merkittiin kantakirjaan vuonna
1934. Sodan aikana se oli postihevosena mutta joutui kuitenkin
"siviiliin" koska sen epäiltiin olevan tiineenä. Hyvänä työjuhtana se
veteli haravakonetta pellolla vielä 31 -vuotiaana.
Historiallisia
kuvia löydät kuvasivulta
Sivun alkuun
